Vulcanus-vuosi Japanissa

Niin ne viimeset pari viikkoa...

2006-10-16T04:51:00.000+09:00

Tulee vähän myöhässä tää postaus taas, saas nähä et lukeeks tätä enää kukaan, kun onhan tässä jo toista kuukautta oltu takas Suomessa. Joka tapauksessa Samulin uutta blogia lukiessa tuli taas mieleen et se viimenen postaus jäi tekemättä, joten päätin sen vihdoin kirjotella. Kyseessä siis suurin osa elokuuta, ensin Obon-lomaviikko (n.11-20. päivät), sit viimenen viikko Ananissa, kolmisen päivää Tokiossa, ja vielä pari viime iltaa Brysselissä.

Obon

Obon, eli kuolleiden viikko, on Japanin toinen iso loma-aika Golden Weekin jälkeen. Ei ihan niin suuri juttu kuin GW, mut Obonin aikaan kaikkialla on menossa isoja kesäfestivaaleja, joten pienellä suunnittelulla voi nähdä aika monta niistä. Suunnitelmat piti aika hyvin paikkansa, eli mä kävin Kochin Yosakoissa, kotilääni Tokushiman Awa Odorissa, Naran valofestareilla ja Kiotossa kattomassa tulikanjeja vuorissa. Fuji-vuori sai jäädä seuraavaan kertaan, ja sen sijaan mä tein vielä viimesen reissun Hiroshimaan & ympäristöön.

Yosakoi on sellasta energistä ryhmätanssia, missä se tanssiryhmä tekee kohtuu synkronoidusti kaikennäkösiä liikkeitä sen musiikin tahtiin. Se ei tunnu hirveen perinteiseltä (=alle 200 vuotta vanha perinne), mut on kuitenki selkeesti japanilaista. Mä näin sitä ensimmäisen kerran lokakuussa Tokiossa, ja siitä lähtien mä halusin löytää jonkun kunnon festarin missä sitä tehdään. Sain sitten tietää et toi kyseinen perinne sai alkunsa nimenomaan Kochista, ja kun se vielä oli mun Shikoku-reissailun listalla, niin ei tarvinnu kauaa miettiä. 2 päivää me siellä oltiin, ja koko aika meni sitten sen tanssin kattelemiseen, lukuunottamatta visiittiä paikalliseen linnaan ja puistoon, jotka aina katotaan kun Japanissa liikutaan. Meillä oli vielä paikallinen opas, kun yks entisistä työkavereista oli kochilainen. Se festivaali oli just sitä mitä pitikin ja mä olin ihan fiiliksissä sen 2 päivää. Se hieno asia yosakoissa taitaa olla se et kaikilla niillä tanssijoilla näyttää olevan niin hauskaa, niinkun ne ei mitään muuta haluis tehdäkään kuin tanssii sen musiikkinsa tahtiin... Kochista otettiin sitten bussi takas Tokushimaan ja seuraavat pari päivää meni Tokushiman Awa Odorissa.

Awa Odori on se aika vuodesta kun Tokushima herää eloon. Siinä kaupungissa käy vuosittain n. 2 miljoonaa turistia, joista 1.5 miljoonaa tulee sen 4 päivän aikana kun siellä on Awa Odori. Toisin sanoen koko keskusta siellä oli muuttunu suureks festivaalialueeks, joka oli ihan täynnä yukata-pukusia juhlijoita, tanssijoita, ruoka/juomakojuja ja muuta festivaalihyvyyttä. Kaikkialla soi se tyypillinen Awa Odori musiikki (niil on sellanen oma, vanhanaikanen tyyli) ja joka kadunkulmassa on tanssi tai pari menossa. En oo kyllä missään muissa japanilaisissa kesäfestivaaleissa yhtä hyvää tunnelmaa nähny... Sinne tietenkin mentiin taas yukatat päällä, ja tällä kertaa mun paikallisten kaverien kanssa (=ranskalaisia & japanilaisia).
Yhtenä iltana me jatkettiin siitä vielä kombinin (aina auki, on ne kyllä hienoja...) kautta rannalle ampumaan ilotulitteita. Se on kans yks japanilainen kesäperinne (en muista et kuinka monta ilotulitusta mä näin kesän aikana) mistä mä tykkään, kun täällä Suomessa niitä saa ampua vaan sen yhden päivän ajan. Oli muuten aivan upee paikka meillä sinä iltana, koska se ranta oli sellanen U-muotonen poukama ja sillon oli täyskuu, joka heijastu tosi hienosti siitä meren pinnasta. Se maisema näytti ihan joltain trooppiselta paratiisilta, joltain mitä näkee jossain leffoissa tai jotain...

Sitten oli vuorossa mun viimenen reissu Kansain alueelle, ja taas kerran päädyin Rasan ja Juanen luo Naraan. Narassa oli valofestari, mikä tarkotti et suuri osa keskustaa ja sen viereinen temppelialue oli valaistu tuhansilla kynttilöillä, ja puol kaupunkia oli lähteny ulos kattomaan temppeleitä yöllä. Me laitettiin yukatat päälle ja päädyttiin lopulta jälleen kerran Toudaijin jättibuddha-temppeliin. Ei se ollukkaan kun neljäs kerta kun mä siellä käyn... No, kannatti käydä, koska se oli tosi hienosti valaistu ja taivaskin oli tosi hieno (sellanen ihmeen tummansinertävä, jollasta mä oon nähny vaan Japanissa).
Seuraavana päivänä me mentiin Kiotoon kattomaan kun ne sytytti sellasia valtavia tuli-kanjeja paikallisten kukkulien rinteille. Taas kerran siellä oli suuret massat japanilaisia liikkeellä, ainakin tiedettiin että oltiin oikeessa paikassa. Tai, ei oikeestaan... Meidän sijainti oli vähän huono, mistä syystä meidän piti juosta aika paljon et me pystyttiin näkemään muitakin kanjeja kuin se ensimmäinen ("iso"-kanji). Lopulta me onnistuttiin näkemään suurin osa niistä (3/5), ja lähdettiin raamen-paikan kautta nukkumaan. Ton parin Kansai-päivän aikana mä kiertelin myös vielä viimesen kerran Osakaa ja Kiotoa, ja Kiotosta mä löysin sellasen tosi mukavan rauhallisen temppelialueen, missä ei ollu tullu viel käytyä. Toisaalta eipä ne temppelit taida Kiotosta käymällä loppua...

Narasta matka jatku Kioton kautta Hiroshimaan, jonne mä matkasin sellasella halvalla päivälipulla, mikä tarkotti piitkää matka-aikaa. Ei sitä oikein huomaa et miten kaukana se on kun menee sinne shinkansenilla, mut kyllä huomaa jos ottaa paikallisjunan Okayamasta (viimenen pysäkki ennen Hiroshimaa jos menee shinkansenilla) Hiroshimaan. Se oli tosi mukava junareissu, koska mulla ei ollu kiire mihinkään ja mä vaan kuuntelin musiikkia ja kattelin kun japanilainen maaseutu valu ohi, vaihtu vähemmän maaseutuun ja takas. Välillä mä nukahdin ja heräsin taas, miettien et missähän sitä nyt ollaan. No, Hiroshimaan selvittiin ennen pitkää (Kioto-Okayama 2h, Okayama-Hiroshima 3h) ja sieltä löyty taas kaupungin ihmettelyn jälkeen mangakahvila nukkumista varten (on se hienoo kun ei tarvi yhtään suunnitella etukäteen).
Seuraavana päivänä mä menin taas Miyajimaan, missä on se hieno punanen portti meressä (Japanin hienoimpia näkymiä), kun edellisellä kerralla oli vähän huono ajotus. Ei se nytkään optimi ollu, kun siellä sato taas vettä, mut sentään tällä kertaa oli nousuvesi, eli se portti oli vedessä niinkun pitikin. Loppupäivä Hiroshiman ihmettelyä, yö taas mangakahvilassa ja seuraavana päivänä taas hidas juna Okayamaan, käynti Okayaman linnassa/puistossa, ja junalla takas Tokushimaan. Sielt Okayamasta on nimittäin oikotie Shikokuun Seito Naikai Oohashin (tai joku semmonen) kautta, joka on tai oli maailman suurin silta. Aika hienot maisemat sieltä oli, se oli kuitenkin sen verran korkeella se silta ja sää oli taas Japanin kesän malliin täysin pilvetön.

Anan

Viimeset 5 päivää Ananissa meni tavaroiden pakkaamiseen ja biletykseen, kun meillä oli 2 läksiäiset (työkaverit & muut kaverit) ja yks "ranskan opiskelu-ilta". Ei siellä ranska-illassa kukaan kyllä ranskaa ainakaan oppinu... Tavaroita oli taas niin paljon et pakkaamiseen meni taas parin illan lisäks viimenen yö. Siitä sitten unenpuuttesta sekavahkossa tilassa viikonlopuks Tokioon.

Tokio

Anan oli jo jätetty ja aivan liian isot matkatavarat mukana, mut kyllä sinne loppuun mahtu vielä pari päivää Tokiossa. Ensimmäinen niistä meni Fujitan kanssa, ja mä menin kattomaan sen uutta kämppää. Illan tullessa me kerättiin kasaan suomalais-japanilainen seurue ja suunnattiin Shinjukuun illanviettoon. Jossain vaiheessa sieltä siirryttiin Ebisuun (eka kerta siellä), missä oli lisää japanilaisia ja joku ihmeellinen baari missä oli erikoisuutena karkki-buffet(?), josta sai syödä niin paljon karkkia kuin halus. Ihan ihme paikka, eli just sopiva viimesille kunnon bileille Japanissa. Muutama tunti nukkumista mangakahvilassa, jonka jälkeen mä pystyinkin jo raahaamaan matkatavarat Fujitan luota kunnon hotelliin Roppongiin (EU-etuja). Vielä oli päivä aikaa Tokiossa, ja se meni Pierren kanssa Akihabarassa.

Oltiinhan me vielä yks päivä siel Tokiossa, mut siin ei ollu yhtään vapaa-aikaa, vaan me pidettiin loppuraportit EU-keskuksessa ja suunnattiin sen jälkeen sellaseen vastaanottoon, jossa kaikennäköset firmojen ja hallituksen edustajat oli tullu meitä ihmettelemään. Lopuks me otettiin ryhmäkuva koko Vulcanus-ryhmästä, ja n. 95% kaikista vieraista päätti ottaa myös saman kuvan. Siin tuli aika filmitähti-fiilis kaikkien niiden salamien keskellä, kun me poseerattiin joku 5 minuuttia sen kuvaajalauman edessä...
Vielä viimenen visiitti Tokion baareihin ja aamulla Naritaan ja lento Brysseliin. Me unohdettiin yks ranskalainen Tokioon, mut se on vähän pidempi tarina, voitte kysyä multa jos kiinnostaa.

Brysseli

Ei mitään ihmeitä täällä, 2 iltaa baareissa (kaikki työt tehty jo tässä vaiheessa) ja päivä kokoustusta EU-Japan Centerin porukoiden ja uusien vulcanuslaisten kanssa. Tällä kertaa meidän kokous oli jossain vanhalla ökyklubilla, ja sisustus oli sen mukanen: siellä oli itämaiset matot, muhkeet nahkasohvat ja tauluja seinillä + tietenkin takka. Huomasin et mul on vielä aika paljon harjoteltavaa ennenkun ökypankkiiri-ilme niillä sohvilla tulee luontevasti, mutta ehkä mun ei sitä tarvikaan osata... Kokouksen tähti oli "David", eli meidän korvike Japaniin unohtuneelle vulcanuslaiselle. Katelkaa josko löytäisitte sen noista kuvista...;)
Mainitaan tähän loppuun vielä, et oli aika ihme et mä sain kaikki mun matkatavarat kolmen lennon (Tokushima-Tokio-Brysseli-Helsinki) läpi Suomeen maksamatta mitään ekstraa, ne kun oli ylipainosia joka lennolla...

Sellasta, tähän loppu sit mun blogi tästä Japanin-reissusta, palaillaan asiaan sitte kun päädyn sinne taas takas. Jos ei blogista vielä tullu ilmi, niin Japani oli aivan upee paikka ja mä tykkäsin siitä viel enemmän kuin etukäteen luulinkaan. Toisaalta tarttis varmaan joitain muitakin maita nähdä ensin, eli ehkä mun seuraava blogi ei ookaan Japanista, mut kyllä mä sinnekin vielä meen (Fuji-vuorikin jäi kiipeemättä). Kiitokset teille jotka seurasitte tätä blogia, ja erityisesti niille jotka jakso vielä lukea tän viimesen postin, niin myöhässä kun se olikin.

Aika kortilla...

2006-08-23T15:03:00.000+09:00

Nonih, enää ei ookaan montaa päivää Japanissa jäljellä, tai ainakaan täällä mun kylässä. 3 päivän kuluttua edessä siirtyminen Tokioon ja siitä ei enää sit kauaa meekään ennenkun mä Suomeen päädyn. Taitaa jäädä kumminki Obon-viikon raportti tekemättä ainaki toistaseks, kun mul on nykyään kauhee kiire saada kaikki tyot tehtyä ja kamat pakattua jne... Jonkun elonmerkin kuitenkin päätin tänne kirjotella. Seuraava postaus (viimenen varmaanki) tulee sit Suomesta, ehkä jo ens viikolla (torstaina saavun sinne).

Takamatsu

2006-08-10T20:20:00.000+09:00

On muuten taifuunikausi menossa nyt. Ei se kuitenkaan tarkota et niitä kokoajan täällä pyörii, mut välillä pitäis tulla; muulloin onkin sitte pelkkää auringonpaistetta. No, tällä viikolla piti yhden pyyhkästä Ananin yli, ja me harjottelijat odotettiin sitä lähinnä mielenkiinnolla, kukaan kun ei koskaan oo taifuunissa ollu (ei ne mun käsittääkseni yleensä oo kovin pahoja täällä). Mut säätiedotukset on täällä yhtä tarkkoja kun muualla maailmassaki, vaikka luulis et jonku niin ison asian kun taifuunin sais edes suurinpiirtein oikein... Näin se suunnilleen meni:

Säätiedotus: Keskiviikkona Ananin yli menee taifuuni.

Keskiviikko: Mä herään aamulla ja avaan verhot... Tuuli? Ei ollenkaan. Sade? Ei todellakaan. Tummia pilviä edes? Ei pilven pilveä koko taivaalla.

Jäi siis taifuuni näkemättä, mut ollaanhan täällä vielä 3 viikkoa...

Viime viikonloppu meni siellä sun täällä, mut pääasiassa Takamatsussa, joka on tuolla jonkin verran Tokushimasta pohjoseen. Menin sinne sen uuden harjottelijan kanssa osana mun "Nää koko Shikoku" projektia (enää Kochi jäljellä, eikä sekään kauaa). Pidetään tänkertanen kuvaus lyhyenä, eli lyhyesti siellä oli yks tosi hieno puisto ("yksi Japanin parhaista", kuvia alhaalla) ja sää oli niinkun kuvista voi huomata, kuuma. Eipä siitä tarkemmin ajatellen enempää tarvikaan kertoa. Ah, viikonlopun suuri havainto: mä oon saavuttanu japanissa tarpeeks hyvän tason et karaoke menee japaniks. "Menee" ei välttämättä tarkota et mä olisin tosi hyvä, mut suurin ongelma ei oo kieli vaan biisien tuntemattomuus. Tästä lähtien pitääki vetää koko ilta aina japaniks...

Huomenna se alkaa, mun Obon-loma siis. Parit lomapäivät käyttämällä se veny 10-päiväseks, ja siinähän kerkee yhtä sun toista. Taisinkin mainita sen suunnitelman viime kerralla, mut toistamiseen se on seuraavanlainen: pe-la: Kochi Yosakoi -festari; su-ma: Awa Odori; ti-to: Kyoto/Nara; pe-la: Fuji-vuori. Noista toi Fujin kiipeäminen tarttis varmaan jonkinsortin valmistautumista, eli se saattaa jäädä, mut yritetään. Sen jälkeen 5 päivää töitä, 3 päivää Tokiossa, 2 Brysselissä ja sit takas Suomeen. 3 viikkoa enää? Sinne se vuos vaan meni...

Jeps, voi seuraava lisäys tulla vasta parin viikon kuluttua, sillon tunnelmia Obonista.

BBQ-kuvia

2006-08-06T21:23:00.000+09:00

Teimpäs sitte oman postin näille niin huomaa paremmin et jotain uutta on tullu... Douzo:

Ranta. Kuulemma on yks Japanin Top 100 rannasta...

Meidän grillikatos. Niinkun näkyy, ei oo mikään kovin valtava firma meillä.

Juoman nimi on Happii Momo, eli iloinen persikka. Lasten juoma kenties? Ehei, tässä maassa vaan tykätään vähän söpömmistä nimistä; tossakin oli alkoholia 4%. Niillä oli myös iloista omenaa (näkyy taustalla), mut yli 5-prosenttiset mallit ei enää ollu ilosia...

Kesäisen Ananin rauhaa 1.

... ja 2.

Kesainen Tokushima

2006-08-04T11:09:00.000+09:00

Tjahas, tankertanen postaus tuleekin sitten firman koneelta (=huono suomi), mut siita voitte syyttaa Samulia: just kun meinasin eilen kirjottaa tan jutun niin huomasin Samulin skypessa ja eihan sen jalkeen enaa mitaan kerenny kirjottamaan...;) No, hoituuhan se nainkin.

Taisinkin mainita jo viime kerralla et sadekausi loppu. Siita alkokin sitte kunnon kesa taalla, kun pilvia ei oo hirveesti nakyny sen jalkeen ja noi chicadat (vai mita sirkkoja ne on?) sirittaa 24h paivassa. Onneks ilmastointi pelaa... Hyvien saiden siivittamana me mentiin viime lauantaina merenrannalle firman vuotuiseen kesa-grillaukseen. Kaikki siella oli sopivasti firman rahoilla ostettu ja ite ei edes tarvinnu mitaan grillailla kun paikallisen tavan mukasesti firman nuoret (ilmeisesti ei gaijinit) hoitaa kaiken. Eipa siita enaa paljoo homma parane, merikin oli lammin ja paas taas harjottelemaan japania normaalimman puheen suhteen (en ma oikein noita kemiantermeja vielakaan osaa...). Sen verran kovaa oli auringonpaiste tosin, et yks ranskalainen harjottelija poltti ittensa niin pahasti et joutu olee pari paivaa pois toista...

Ranskalaisista harjottelijoista puheen ollen, niita tuli taas yks lisaa; meita on taalla nyt yhteensa 4. Se uus tytto tuli vasta grillibileiden jalkeen, mut olihan siina viela hyvin aikaa esitella Anania ja paikallista viihdekulttuuria. Illan aikana selvis mm. et rappi ei oo kovin helppoo laulaa...

Nyt kun kunnon kesa tuli, niin kesalomatkin alko (ei siis meilla, vaan koululaisilla) ja kaikkialla jarjestetaan kaiken maailman festivaaleja, joihin hyvin usein liittyy myos jonkinsortin ilotulitus (taitaa olla kesa-juttuja toi ilotulitus taalla pain). Yhta mentiin kattomaan perjantaina ja sunnuntai meni vanhojen talojen ihmettelyyn (ei ne kylla kovin kummosia ollu...). On kylla aika idyllisen nakosia jotkut naista paikoista nain kesalla.

Se viime viikosta, ens viikolla tulee viela normaali merkinta ennen Obon-viikkoa (Kuolleiden viikko, mun tapauksessa 10 paivan loma), josta riittanee sit kerrottavaa enemman kun tarvis (suunnitelmissa Kochi Yosakoi!, Awa Odori, Naran valofestari, Kyoton tulikanjit ja Fujin kiipeily). Sen jalkeen onkin enaa muutama paiva toita, laksiaiset ja vajaa viikko Tokiossa/Brysselissa ennen kun ma selviin takas Suomeen. Niin se vuosi vaan vierahtaa... Onneks on firman raportti jo suurimmaks osaks tehty, sit pitais viela parit raportit EU-sentteria varten vasata niin homma on purkissa.

P.S. Lahetin muuten pari rastiin jaanytta korttia vihdoinki Suomeen pain...
P.S.S. Kuvia tullee tohon alas jossain vaiheessa.

Iya-laakso

2006-07-27T19:56:00.000+09:00

Tjahas, onkin nyt aika vähän kortilla, kun yhden postin jo kirjotin ja kämppiksetkin haluis jotain netissä säätää, joten ei muuta kuin asiaan.

Viime viikonloppu meni taas omalla saarella kun mentiin läntiseen Tokushimaan Naran kaverien kanssa. Sieltä löytyy Iya-laakso, ihan sika hieno paikka, joka näin lyhyesti on metsää, vuoria ja joki (tää luonto on mun saaren vahvuus). On siellä asutustakin, aika omalaatusta muuten: kaikki talot on siellä vuoren rinteessä, monet niistä tolpilla ettei putois jokeen... Tiet oli sellasii et on hyvä ettei tarvinu ite siellä ajaa.

Junaradanki ne sinne oli jotenki rakentanu, mut ei me sinne junalla menty (olis kiertäny vähän turhan kaukaa)... Sen sijaan me päätettiin liftata sinne. Kuultiin varotteluja et ei hirveesti autoja siellä mee, mut mitä me pienistä; sinne vaan tien varteen odottelemaan. Ei siellä tosiaan hirveesti autoja ollu, mut japanilaiset on hienoo porukkaa niin ei siinä kauaa kestäny ennenku kyyti saatiin. Ensimmäinen oli koko ikänsä siellä vuorilla asunu n. 50nen mies joka oli menny ostoksille vähän enemmän sivistykseen. Kerto kaikkii kivoi juttui sieltä vuorilta siinä matkalla kun se heitti meidät yhteen pikkukylään keskellä ei mitään. No, me syötiin nuudelit sen vaimon ravintolasssa ja taas tien varteen odottelemaan. Heti ensimmäinen auto pysähty ja siinä olleet 2 Osakalaista sairaanhoitajaa poimi meidät kyytiin. Sillä me päästiinki jo perille asti, vieläpä nopeemmin kuin junalla. Kuten sanottu, loistavaa porukkaa nää japanilaiset.

Sen laakson nähtävyyksiin kuulu 3 siltaa, jotka oli 800 vuotta vanhoja. Oli aika Indiana Jones -henkisiä... Muuten nähtävyydet koostukin sitten maisemista, mikä kyllä kelpas meille.

Yöpyminen hoitu teltassa, yhden kosken vieressä olevalla leirintäalueella (melkosen hieno muuten), ja siellä oli meidän lisäks vaan yks nuorisoporukka grillailemassa. No, tuskin me teltta saatiin pystytettyä kun ne tuli jo kutsumaan meitä mukaan grillailemaan. Siinä se ilta sitten menikin, niiltä löyty kaikki lihasta ja nuudeleista juomiin ja ilotulitteisiin. Jeps, täällä saa ostaa ilotulitteita ympäri vuoden (ihmiset on vastuuntuntosempia?) ja kesällä kaikki ampuu niitä... Loistavaa porukkaa nää japanilaiset.

Toinen päivä meni vetisissä merkeissä, kun sadekauden päätteeks taivaalta tuli vettä oikein kunnolla. Mut mikäs siinä, me oltiin muutenki koko päivä märkäpuvut päällä jokea laskemassa. Me tehtiin sellanen "canyoning"-juttu (mitähän se on suomeks?), missä mentiin vuorelle ja lähdettiin tulemaan alas jokea pitkin. Upeet oli maisemat sateesta huolimatta, ja taas tuli tehtyä jotain uutta täällä Japanissa...=)

Sellasta, tänä viikonloppuna grillausta firman piikkiin ja jonkin verran ilotulitteita taas.

Anan elää!

2006-07-27T19:01:00.000+09:00

Puoleen vuoteen ei juurikaan mitään oo tässä kylässä tapahtunu, mut tällä viikolla sekin muuttu, kun täällä oli Anan Natsu Matsuri (Ananin kesäjuhlat). Se osoittautu saman kaavan jutuks kun kaikki muutkin vastaavat tapahtumat Japanissa, eli kadut täynnä kojuja jotka myy kaikennäköstä syötävää, yukataan pukeutuneita tyttöjä kaikkialla ja jonkinsortin perinteistä tanssia. Koska me ollaan Tokushima-kenissä, se perinteinen tanssi oli Tokushiman kuuluisa Awa-odori, mut siellä oli kans oma lava nuorille missä niillä oli joku hiphop-kisa (Street Dance Battle D-Park). Täytyy sanoa et kiinnosti kyl enemmän kattoo sitä hiphoppia kun awa-odoria, sitä kun näkee parin viikon kuluttua Tokushiman täydeltä. Aika hyvin mun mielestä näky siellä tää Japanin nuorisokulttuuri vs perinteinen kulttuuri asetelma, kun vanhempi kansa katteli Awa-odoria ja nuoret hiphoppiaan. Mut mitä sitä sen kummemmin analysoimaan, hauskin asia se oli mitä Ananissa on näkyny, ja sinne ilmaantu myös jostain nuorisoa paikalle (mä kun luulin et ne oli kaikki jättäny tän paikan). 3 päivää se kesti, mistä johtuen ei viime viikonlopustakaan vielä oo mitään kirjoteltu, mut kaipa sekin kohta tänne ilmaantuu...

Perinteikästä menoa.

Vähemmän perinteikästä...

Gion Matsuri

2006-07-20T19:32:00.000+09:00

Tänkertanen postaus taitaakin jäädä vähän lyhyemmäks, kun pitänee tästä jatkaa tota huoneen siivousta. Tulee huomenna nimittäin Naran kaverit vaihteeks tänne, joten siitä inspiroituneena mä näin parhaaks siivota ton mun nurkan täällä. Oli kyllä jo aikakin...

Viime viikonloppu oli vähän normaalia pidempi, kun maanantai oli yleinen lomapäivä (Meripäivä, kuulemma alunperin vaan laivahenkilökunnan vapaapäivä...). Sillon sattu myös sopivasti olemaan Kiotossa Gion matsuri (Top3 festari), eli sinne siis. Se veti myös muutaman Tokion vulcanuslaisen alueelle niin että meitä oli siellä 5 pyörimässä välillä Nara-Kioto. Nähtävyyksistä mukaan mahtu vaan Ujin Phoenix-temppeli ja Kiotosta joku Tuhannen Buddhan halli. Oli muuten aika hieno se buddha-halli: siellä oli tuhat buddha-patsasta (n. 1-1.5-metrisiä tais olla) ja parisenkymmentä isompaa. Kyllä se yhtä hyvän vaikutuksen teki kun ne Kiinan Terrakotta-patsaatkin... Harmi ettei siellä saanu ottaa kuvia, niin ei oo mitään näyttää sieltä...

Gion matsurista sen verran että se ei ollu ihan niin hieno kun olis luullu... Se koostu lähinnä sellasista isoista kärry-jutuista joita ne veti siellä kadulla. Ihan kiva, mut se ei ollu hirveen energinen muihin matsureihin verrattuna mitä on täällä nähty. Sen sijaan sen matsurin kohokohta oli se et me mentiin sinne yukatat päällä. Yukata on aika samannäkönen kun kimono, mut se on vähän simppelimpi ja niitä käytetään yleensä kesällä. Me ajateltiin että mikäs parempi aikaa vetää sellanen päälle kuin suuri Gion matsuri, mut japanilaiset näytti olevan toista mieltä... Kerättiin aika hyvin katseita (hienovaraisia tosin, Japanissa kun ollaan) kun mentiin sinne junalla, eikä paikan päälläkään hirveesti yukatoita näkyny (jonkin verran sentään). Mut ei se mitään, oli tosi hienoo mennä Kiotossa (varmaankin Japanin perinteikkäin kaupunki) pukeutuneena perinteisiin vaatteisiin. Pitänee tehdä toistekin.

Muuten viikonloppu meni sitte vähäisen nukkumisen merkeissä... Yhdellä paikalle tulleella tokiolaisella oli sopivasti synttärit, eli karaokeen siis. Löydettiin sellanen kiva pikkupaikka missä meidän huoneessa oli esiintymislava (pieni) ja siellä oli kans joku arvostelulaite joka laitto musiikin poikki jos sitä laulettiin liian huonosti. Niinpä niin, liian huonosti... Saatiin kahden tunnin aikana kokonaiset 2 biisiä läpi... Joka kerta kun me epäonnistuttiin, se laite päästi sellasen valittelevan äänen ja ilmais hienovaraisesti tv-ruudulla että ei me nyt vaan osata. Paras karaoke ikinä.

No ei tästä nyt kovin lyhyt tullukaan, loput jätetään kuvien harteille. Ai niin, viime kerralla mainitut ninjat viittas ninjakylään jonne mä meinasin mennä käymään sunnuntaina, mut suunnitelmat vähäsen muuttu. Ehkä sit elokuussa... Tänä viikonloppuna mennään Tokushiman Iya-laaksoon, luvassa köysisiltoja, muinaisia laaksomaisemia, koskenlaskua ja kiipeilyä, ja valitettavasti myös sadetta jos tv:seen on uskominen...

Gion yöllä.

"Sä et vaan osaa laulaa."

Phoenix-temppeli

Perinteitä kunnioittaen

Gion matsuri

"Kyushu"...

2006-07-11T19:24:00.000+09:00

Tästä saattais tulla taas vähän pidempi kirjotus, mut mä koitan pitää tän lyhyenä ja ytimekkäänä, antaa kuvien sit hoitaa loput...

Eli, viime viikonloppu meni taas tien päällä kun lähdettiin länteen päin oman saaren niitä osia ja Kyushua kattomaan. Näitä pääsaariahan täällä Japanissa on 4 kappaletta, Honshu (siel on kaikki tärkee), Shikoku (mun lande-saari), Hokkaido (pohjosessa, tuli nähtyä helmikuussa) ja Kyushu. Kyushu-reissuks se nimettiin, mut harvinaisen huonojen lauttayhteyksien takia (olis päässy sinne helpommin varmaan Tokiostaki) suurin osa ajasta meni Shikokulla Matsuyama-nimisessä paikassa. Mikäs siinä, hieno paikkahan sekin oli ja tuli sentään käytyä siellä Kyushussa (5 tuntia...).

Matkan paras paikka oli ehdottomasti Dogo Onsen, mikä on Japanin vanhin kuuma lähde-kylpylä. Kuulemma on 3000 vuotta vanha se paikka, mut mistäköhän ne on sellasta päätelly? Ei taida olla paljoo kirjotuksii ainakaan niiltä ajoilta, varsinkaan Japanista... No, joka tapauksessa perinteiseltä näytti. Se paikka on ollu mallina Henkien Kätkemä-leffan (Miyazakin leffoja) kylpylälle, ja kyllä siellä kieltämättä samanlaista tunnelmaa oli. Hienoin kylpylä mitä mä oon ainakaan löytäny Japanista...
Taisin jo joskus ihmetellä näiden japanilaisten halua tehdä "ranking"-listoja kaikesta mahdollisesta (maisemia, juhlista, vesiputouksista jne...). No, ei sitäkään ollu unohdettu Dogossa, koska sen kylpytilassa virtaava vesi on yks Japanin 100sta parhaasta äänestä. Olihan se rauhottava ja silleen, mut täytyykö noista nyt taas lista tehdä... Mistähän ne muut hienot äänet löytyy..?
Vielä yks ihme-juttu nähtiin Dogossa... Eli, me oltiin sen onsenin yläkerrassa pohtimassa että missähän ne yukatat kuuluu laittaa päälle, niin yhtäkkiä sinne käveli sisään Ronald McDonald(?). Sil oli mukanaan sellanen pieni seurue jossa oli valokuvaajia ja kimonopukusia japanilaisia ja se vaan häröili siel jotain vähän aikaa ja sit jatko matkaa. Ei oikein selvinny et mitä se siellä teki, mut ei sillä niin väliä, aiheutti se joka tapauksessa huomattavaa hilpeyttä meissä gaijineissa. Mähän tietysti nohevana turistina sain tilanteen ikuistettua kameralla, eli kuva löytyy tuolta alhaalta.

Kyushussa käytiin päiväreissuna Matsuyamasta lautalla, ja sen verran oli aikaa siellä et ehdittiin nähdä Beppun kuuluisat kuumat lähteet (ne kutsuu niitä helveteiks...). Tai yks me vaan kerettiin nähdä ( niinkin miellyttävän niminen kuin verilampi-helvetti...), ja sit yks geysir (Japanin ainoo), joka vieläpä purkautu just sopivasti. Tais olla eka kerta kun sellasen nään... Ei ollukkaan ne lähteet sit kylpemistä varten, kun lämpötila oli kuulemma 98 astetta. Oli siinä vieressä kuitenki vähän jäähdytetty allas jalkoja varten, eli tuli sitäkin kuitenki kokeiltua.

Loppuaika kateltiin sitte Matsuyamaa. Sielläki oli yllättävän hyvä linna ja pari kivaa puistoa/puutarhaa, mut niistä kertominen jätettäneen kuvien vastuulle; tuntuu et alkaa olee jo tarpeeks kirjoteltu. Ens viikolla sit juttua Gion-festareista (Top 3 Japanissa=P) ja kattoo jos mä löytäisin ninjoja (?) tuolta vuorilta...

Ai nii, oli kans Tanabata-festari viime perjantaina, kuvassa siihen liittyviä toiveita. Nää tällaset jutut on yleensä lapsille, koulutytöille ja gaijineille sopivia, eli pitihän sitä omakin toive kirjottaa...

Ratikat mallia vanha ja tosivanha...

Dogo-onsen.

Ronald ja seuruetta.

98 astetta...

Yhteys ulkomaailmaan

2006-07-04T19:42:00.000+09:00

Haa! Ääkkösten Paluu! Mikä siis tarkottaa sitä että sain vihdoin ja viimein netin tänne mun kämppään. Todellakin siis vaan yhden yhteyden, eli se pitää jakaa mun kämppiksen (+parin viikon kuluttuu tulevan uuden kämppiksen) kanssa. Se näyttäis olevan kova World of Warcraftin (näitä nettipelejä...) pelaaja, joten ei oo varsinaisesti 24-7 tääkään yhteys mun käytössä. Mut ei se mitään, kyllä sitä aina pitäis joku väli löytyä blogin kirjottelulle ja ennenkaikkea skypen (pystyy puhumaan netin kautta) käytölle. Eli siitä vaan skypellä yhteydenotto aikoja sopimaan jos kiinnostaa jutella mut ei kiinnostaa maksaa niitä kaukopuhelumaksuja...;)

Just päivää ennen netin saamista meni mun konekin taas vaihteeks totaalisesti sekasin. Ei päästäny enää kirjautumaan sisään ollenkaan, enkä mä sellasta kauaa jaksanu ihmetellä, vaan asensin windowsin uusiks tähän laitteeseen. Kaikki tiedothan siinä samalla meni, mut mä olin yllättäen muistanu varmistaa kaikki valokuvat sun muun tärkeen ulkoselle kovalevylle, niin eipä siinä mitään. Sopivasti sain just netinki millä täyttää taas kone kaikella turhalla...

Löysin viime viikonloppuna täältä lähistöltä muuten Japanin matalimman vuoren. Niinpä, matalimman vuoren... Vähäks se oli hieno, niin Shikoku-henkinen, täällä kun on kaikki vähän, tota noin, sanotaanko vaikka maalaismaisempaa kuin tuolla sivistyksen parissa pääsaarella. Se "vuori" oli vaan sellanen pikku kukkula jonka päälle oli onnistuttu pikku-pyhättö mahduttamaan. Ollu kuulemma tv:ssäki, se vuori...

Nyt viikonloppuna olis sitte suunnitelmissa mennä Kyushuun tuolla lännessä. Noh, yhteydet osoittautu vähän odotettua huonommiks, eli me mennään nyt ensin tän saaren länsirannikolle mistä pitäis löytyä Japanin vanhin onsen (japanilaiset turistit rakastaa superlatiiveja...). Sieltä sit koitetaan napata lautta Beppuun, mistä niinikään löytyy niitä kuumia lähteitä. Perjantain otin vapaaks tätä reissua varten, ja sunnuntai-iltaan mennessä pitäis selvitä takas et voi kattoo MM-finaalin. 4:ltä yöllä... Vähän koittaa häiritä tää MM-aikaero mun unirytmiä, tänäänki pitäis täs kohta koittaa pystyy nukkuu et voi herätä keskellä yötä kattoo Saksa-Italia peliä. No, ei oo enää montaa peliä jäljellä...

Alla on taas pitkästä aikaa vähän kuvia viime viikonlopulta. Aika vihreitä näyttäis kaikki olevan, mut sellast se on täällä Ananissa. On muuten kohtuu paljon hämähäkkejä täällä. Huomasin sen tässä viime viikkojen aikana kun kävin vähän metsän puolella (en oo ikinä nähny niin monta hämähäkkii samaan aikaan, joku runsas tusina roikku siel parin puun välissä...), mut ei sinnekään asti tarvi lähtee et niitä näkis. Riittää kun jättää pyöränsä vähäks aikaa (yks yö) katokseen lojumaan, niin sillon tällön se on päätyny yhdeks verkon tukipilariks...

Jahas, menin sit taas vähän sivuraiteille... Mut tosiaan kuvia alhaalla, mm Japanin matalin vuori ja kyltti joka tuon asian todistaa.

Sadekausi?

2006-06-29T17:40:00.000+09:00

Taalla on kuulemma sadekausi nyt menossa, mut ei sita kylla hirveesti huomaa... Yks tyokaveri pelotteli joskus kevaalla et sit kesalla tulee sadekausi, ja sit vaan sataa ja sataa kuukauden verran, mut en ma sita jostain syysta sillonkaan uskonu. Aika suomalaisen kesan veroselta taa sademaara on toistaseks tuntunu, eli kohtuu usein sataa, mut nytkin tata kirjottaessa ulkona paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta (niin etta pitaiskohan lopettaa ja lahtee ulos...). Eipa mulla tosin juuri oo aikaa ulkona olla muuta kuin viikonloppusin, taalla kun tulee pimeekin niin aikasin. Eika siita sateesta ainakaan haittaa olis kun labrassa/toimistossa ulos kattelee...

Mun juhannus poikkes sitten aika lailla normaalista. Eipa sita taalla pystykaan normaalisti juhlimaan, mut yhden asian ma kylla tein juhannuksen kunniaks, eli ma lahdin rannalle uimaan (Tyyni valtameri). Paivasaikaan uiminen ei tosin olis tuntunu niin erikoiselta, niin menin sitten yolla sen tekemaan... Siella oli kans jotain paikallisia nuoria ja niilla oli jostain hankittuja ilotulitteita (ei siis mitaan raketteja) joista ne teki sellasia pienia varikkaita nuotioita, jotka sai toimia mun kokkoina talla kertaa. Merikin oli ihmeen varikas kun siella oli jotain laivoja tai poijuja tai jotain jotka merkkas itsensa erivarisilla valoilla, ja ne sitten heijasteli merenpinnasta. En olis ajatellu et tan pikkupaikan edustalta (no oli ne aika kaukana...) loytyis noin monta laivaa... Joka tapauksessa oli tosi hienoo lojuu siella meressa kun vesikin oli lamminta ja taivaalla naky tahdet Linnunrataa myoten (en ihan heti lahtenykkaan sielta pois).

Ens viikolla pitais tulla siis ennakkotietojen mukaisesti nettiyhteys mun kamppaankin, mika muuttanee paivittaista elamaa jonkin verran (ei sita vapaa-aikaa tosin liikaa ollu tahankaan mennessa...). Viikon kuluttua loppuu kans naa mun "rento lojuminen"-tyyliset viikonloput, jotka otettiin kayttoon toukokuun hektisen reissailun jalkeen. Suunnitelmissa olis lahtee tarkastamaan saaren lansipuoli (ma asun siis taalla itarannikolla) ja kavasta kans vahan Kyushun puolella, kun sita saarta ei oo viela nahty. Muutenkin taitaa olla 1 viikonloppu enaa jaljella tasta mun Japanin ajasta jolle ei oo mitaan suunnitelmia viela tehty (taa mun pikkusaari pitaa viela tutkia ja kesafestareita riittaa...). Eipahan pitais ainakaan tylsistymaan paasta... Huomasin kans ettei oo vahaan aikaan mitaan kuvia tullu tahan blogiin, siispa ma koitan viikonlopun aikana napsia jotain vaikkapa paikallisesta luonnosta jossei muuta keksi. soredeha (=japania), ens viikkoon...

Juhannus

2006-06-22T17:50:00.000+09:00

Hyvaa juhannusta kaikille!
Taallahan se on tietysti vaan normiviikonloppu, eika paivakaan niin jarin pitka oo (taitaa aurinko alkaa laskee ennen 8:aa illalla...), mut ei se mitaan, voi sen silti viettaa jotenkuten suomalaisittain. Ei taalta kokkoja loyda, mut luonnon parissa rauhottuminen onnistuu kylla (kuinkahan moni sita silleen nykyaan viettaa..?), kun maaseudulla kerta elelee. Siis toisin sanoen ma paatin jaada viikonlopuks tanne mun kylaan ja nukkuu kerranki, ja kaipa sita vois lahtee tutkiskelemaan taas jotain laheista metsaa... Nukkumisesta en kylla oo ihan niin varma kuitenkaan, kun viikonloppuna alkaa pudotuspelit MM-kisoissa, ja sikalaisittain iltapeli alkaa taalla klo 4 yolla. Aikoo muuten aika moni tyokaveri kattoo tanaan ton kyseisen iltapelin, Japani-Brasilia nimittain, saas naha miten virkeita ne on huomenna...

Ma harkitsin myos Himejin yukata-festivaaleille lahtoa, mut se ois vaatinu vapaapaivaa, eika niita enaa hirveesti oo jaljella. Pitanee saastaa ne lomapaivat mun kahta jaljella olevaa pidempaa reissua varten, eli Kyushun-reissu 2 viikon kuluttua (3:n paivan verran) ja Fujin kiipeaminen sit joskus elokuussa. Kyushu paatettiin tossa viime viikonloppuna, et nyt mennaan kun on viela aikaa; pitaahan sita nyt se jaljella oleva paasaari nahda viela ennen Eurooppaan paluuta. Ei se Honshun veronen oo nahtavyyksiltaan, mut pitais sielta loytya joku puol-toimiva tulivuori ja jotain erikoisia kuumia lahteita ainaski.

Saan muuten kuulemma nettiyhteyden omaan kamppaan parin viikon kuluttua (3.7. pitais tulla). Sehan tarkottaa sita etta skype alkaa toimimaan eli muhun saa yhteyden muutenkin kuin sahkopostitse. Niin ja tarkottaahan se sitakin etta naa mun blogi-merkinnat alkanee vihdoinkin nayttaa ihan oikeelta suomelta (no, niin oikeelta kun mun suomi nyt nayttaa) kun kunnon nappista voi taas kayttaa...

Work, Work...

2006-06-16T18:04:00.000+09:00

Tuli sitten ylitoita kokeiltua vihdoin tassakin firmassa. Tai siis oonhan ma monta kertaa jaany tanne kellonsoinnin jalkeen (niinkun 95% kaikista japanilaisista tyontekijoista), mut mun "ylityot" koostuu tyypillisesti netin surffailusta, sahkopostista, bloggailusta jne (kotona kun ei nettia oo)... Sehan on sinansa outoa japanilaisessa firmassa ettei mun odoteta jaavan tanne omalla ajalla, mut kaipa se on sita ranskalaisomistuksen vaikutusta. Yks arkkitehtikaveri kertoo olleensa kerran 2:en asti yolla toissa. Kuulemma firma sentaan makso taksin takas kotiin... Mun tapauksessa riitti kun oli puol 8:an asti yhden ihmekokeen takii, mut oli kyl hienoo kun sen viimein sai tehtyy. Tosin tuli melkein huono omatunto kun analyysin porukoille vei 21 naytetta sen normaalin 3:n sijaan (ma vaan teen niita, en niinkaan analysoi)...

Mut se toista, vapaa-ajalla ei tosin mitaan kovin kummia tapahtunu, viime viikonloppu meni Kobessa kun menin kaveria Toyotasta kattomaan. Se meni samoissa merkeissa kun yleensa mun viikonloppureissut tonne Kansain metropoleihin, tan kerran uutuutena loydettiin sellanen kiva onsen-kyla kohtuu lahelta keskustaa (tais olla vuoren toisella puolen). Kuvia tuli kans otettua, mut ne ei nyt talla kertaa selvinny blogiin asti...

Nayttais kaikki tyokaveritki jo kadonneen jonneki (perjantai?), joten vois tasta itekin lahtee viikonlopun viettoon. Se menee taas Tokushiman ymparistossa, mut ei taalla nykyaan enaa tylsaa oo... Niin ja tietenkin MM-kisoja tullee taas kateltua; Japanilla on iso peli sunnuntaina joka tarttis voittaa kun ne meni sen ekan haviimaan (Australialle?).

Hotaru Matsuri

2006-06-08T15:46:00.000+09:00

Hmm, onkohan tossa alhaalla nyt ne kuvat mita siella pitais olla..? Meinaan oli netti poikki taalla firmassa alkuviikon ja nyt kun se tuli takas niin mukana tuli myos jotain kontrollisaatoja jotka blokkaa kaikennakosia tyohon liittymattomia sivuja. Ilmeisesti porukka surffaili liikaa viihteeks luettavilla sivuilla ja joku paatti pistaa siihen lopun... No, uutissivut ja sahkoposti toimii ja blogiinki voi kirjottaa, mut jostain syysta se ei haluu nayttaa mulle noita mun omia kuvia. Valittaa jostain mahdollisesta hakkerointi-yrityksesta (huh?) kun niihin klikkaa. On taalla silti asiat paremmin kuin Toyotalla, missa kuulemma taytyy saada pomon lupa joka kerta kun haluu sahkopostii lahettaa...

Anyways, viikonloppu meni pitkasta aikaa kotoisasti Tokushima-kenissa kun menin tulikarpasfestivaalia (hotaru matsuri) kattomaan. Se oli aika erilainen kuin naa ison luokan matsurit mita taalla Japanissa on toistaseks tullu nahtya, sellanen tosi maalaismainen juttu. Festivaalialue oli tosi pieni ja siel ei hirveesti ohjelmaa ollu, mut se tunnelma oli tosi mukava kun se paikka oli jossain vuorilla keskella ei mitaan. Joku paikallinen vanha mies osas kertoa et sinne oli meidan lisaks myos pari puolalaista tyttoa eksyny (ei niita kylla nakyny), mut muuten ei kylla ketaan muita ulkkareita paikalla ollu. Kunhan siina ilta pimeni niin ne tulikarpasetkin tuli ulos ja niita sitten kateltiin joen varrella. En oo ihan varma, mut tais olla ensimmainen kerta kun sellasia nain, ainakin noin monta (20-30) samalla kertaa...

Sunnuntai meni sitte Tokushiman etelaosissa, missa nakojaan on kilpikonnaranta minne ne tulee joka vuos munimaan nain kesaisin. Eipa siella paivasaikaan mitaan sellasta naa tosin, mut siel oli museo aiheesta ja aika kunnonkokosia kilpikonnia altaissa. Ihan kiva paikka, vaikka olikin tosi hiljanen (ei talta saarelta mitaan suuria ihmiskeskittymia loyda...).

MM-kisatki alkaa nyt sitte, ja ma oon tietenki vaaralla mantereella (ne pelit tulee taalla n. keskella yota...). Ei se tosin oo paikallista jalkapallohuumaa yhtaan hillinny, vaan nykyaan pyorii joka kanavalla jos jonkinnakosta raporttia japanilaisjoukkueen treeneista, ennustuksia kisamenestyksesta, Saksan esittelyja jne... Oheiskraasakin on hoidossa: taalta saa kisaolutta, -paitoja, -palloja, -peleja, -kaannosohjelmia (?) ja kaikkee muuta mahdollista kisoihin enemman tai vahemman liittyvaa. Suomellahan ei tietenkaan taaskaan oo joukkuetta siella, niin voi hyvalla omallatunnolla kannattaa paikallista tiimia. En ookaan viela kuullu mitaan "virallista" kannatushuutoa, mut varmaan se on jotain tyyliin "Gambare Nippon!" (ei kaanny kovin hyvin, mut suunnilleen: Tsemppia Japani!) tai "Nippon, Faito!" (lainasana englannista)... Kohtahan niita alkaa varmaan kuulemaan tosin. Sen lisaks pitanee varmaan Ranskaa myos kannustaa, kun ma tunnen niin monta ranskalaista nykyaan, ja tietenkin pomo ja firma on ranskalaisia kans...

Muuten taalla ei mitaan ihmeita sitten ookaan, lampotilat rikkoo suomalaiset hellerajat joka paiva, mut eipa niista arkisin hirveesti iloa oo kun firmassa menee suurin osa valosasta ajasta (no, lounastauot ma vietan yleensa tuolla merenrannalla). Viikonloppusin sit kerkeis, mut ma oon aina jossain muualla, talla kertaa menossa Kobeen kaveria kattomaan...

Sendai

2006-05-30T17:40:00.000+09:00

Aivan loistavia naa workshopit mita taa meidan Eu-Japan Centre jarkkailee. Meilla oli yks jo Kiotossa viime marraskuussa, mut se oli sita Tokio-aikaa jollon ma en paljoo blogii kerenny (no, se on ainaki mun virallinen tekosyy) kirjottelee, niin se ei valttamatta oo kovin laajalti ihmisten tiedossa. Naiden virallinen tarkotushan on varvata lisaa firmoja meidan Vulcanus-harjottelijoita varten, mut ei ne siina oo oikein tahan mennessa onnistunu. No mut mikas siina, jos rahaa kerta budjetista loytyy, niin siita vaan...

Aika moni meidan ryhmasta ei olis halunnu lahtee Sendaihin, varmaan sen presentaation takia, mut en ma oikein ymmarra niita. Pitaahan siina nyt yks presentaatio japaniks pitaa, mut kun siita hyvasta saa ilmaset matkat ja yllapidon koko viikonlopuks niin ei haittaa yhtaan. Talla kertaa meita oli vaan 6 opiskelijaa (30sta) menossa (valittiin sillon maaliskuun valiraportin perusteella), mut ilmeisesti meihin kaytettava rahamaara oli vakio, kun majotus oli kokenu pienoisen parannuksen viime kerrasta. Eka ilta oltiin Sendain aseman viereisessa hotellissa, missa oli vastaanotto meille + erilaisille meita paljon tarkeammille ihmisille (isokenkaisin oli varmaan paikallinen pormestari). Kaikki siella muuten tuns paikallisen "Suomi-projektin", mika on siis meidan ja japanilaisten yhteistyohanke vanhainkotien kehittamiseks. Kohtuu tunnettu taa meidan pieni maa taitaa kummiski olla, kun kaikkialta jotain tallasta loytyy...

Lauantaina siirryttiin sitte meidan seuraavaan hotelliin, yhteen ilmeisesti kuuluisaan onsen-ryokaniin (perinteinen japanilainen hotelli), ja pidettiin meidan presentaatiot. Talla kertaa oli viela vahemman ihmisia paikalla kuin viimeks... (viimeks 5, nyt 2...) No, se oli nopeesti ohi, jonka jalkeen otettiin pari japanilaista vulcanuslaista mukaan ja lahdettiin Matsushimaan, joka on se viimenen Nihon Sankei (se + Amanohashidate + Miyajima) jota en viela ollu nahny. Talla kertaa oli kyseessa saaristo, joka oli taynna kaikenlaisia kivannakosia pikkusaaria. Ihan hienohan se oli, mut edelleen on Amanohashidate ykkonen. Pitanee kayda viela siella Miyajimassa vahan paremmalla saalla niin voi lopullisesti paattaa...

Loppuaika menikin sitte onseneissa/hotellilla hengaillessa ja tietty matkustamisessa. Sendai on jonkin verran Tokiosta koilliseen, eli melkein toisella puolen maata mun nakokulmasta. Se tarkotti sita et mun matka kotoa Sendaihin oli juna-bussi-lentokone-bussi-juna(shinkansen), mut eipa se reissaus oo ennenkaan mua hairinny...

Jeps, siina oli Sendai, talla viikolla olis suunnitelmissa menna kattelee tulikarpasfestivaalia tonne jonneki pikkukylaan mun landella, palaillaan ens viikolla sitte.

Henkimaailman juttuja

2006-05-25T18:19:00.000+09:00

Empa oo ennen laittanu kahta lisaysta saman paivan aikana, mut ei taa oikein tohon matkakertomukseen tuntunu sopivan, joten...

Tanne mun tehtaalle aletaan vasaamaan ens viikolla uutta toimistoa, mika ei nyt sinansa mitaan erikoista oo, aina valillahan tollasia pistetaan pystyyn. Mut Japanissa tehdaan asiat Japanin malliin, eli ei sita koppia nyt noin vaan pystyyn voi laittaa. Ensin pitaa tietenkin paikka siunata ja lepyttaa siella majailevat jumalat, eika sita voi kuka tahansa raksalainen tehda, vaan paikalle hankittiin pappi. Vai olikohan se munkki? No, se oli kummiski sellasessa japanilaisessa pappi/munkki-asussa, ja tohon pihalle oli vasatty pieni telttakatos ja alttari jossa oli uhrilahjoja (banaaneja, kaalia ja jotain retiisia). Siina me kaikki sitten istuttiin, kun se pappi puhu nopeesti jotain mista ei saanu mitaan selvaa (kyl ma sielt aina valilla firman nimen bongasin) ja lopuks juotiin sakea uuden toimistorakennuksen menestykselle.
Vahaks hieno seremonia, sais Suomessaki tehda jotain tollasta...;)

Sit valmistelemaan puhetta sun muita Sendaita varten (meilla on siella se uusien firmojen varvays -workshoppi), siita lisaa ens viikolla.

Japani-Tour

2006-05-25T17:41:00.000+09:00

Jeps, myohassa taas, mut eipahan oo 2 viikkoa talla kertaa...;)

Eli siis pari paivaa kerkes pysahtymaan Ananissa Kiinan jalkeen ennenkun lahdettiin taas reissuun, talla kertaa Japanin kiertelyyn Jampan ja iskan kanssa. Reitiks muodostui Tokio-Nikko-Himeji-Hiroshima-Kyoto-Nara-Osaka, eli varmaankin ne tarkeimmat paikat tuli nahtya. Saa ei ollu kovinkaan ideaalinen, mut hauska reissu siita huolimatta. Siella oli jotain uutta mullekin, eli Himejissa ja Hiroshimassa ei ollu tultua kaytya viela tahan mennessa.

Tokiossa ihmeteltiin enemman modernia kulttuuria kuin vanhaa, aika meni lahinna kierrellessa kaupunkia, pysahtyen kauppoihin sun muihin sen mukaan kun halus (alla kuva Akihabarasta). Siella oli kans just sopivasti Sumo-turnaus menossa, niin mentiin sitakin kattomaan. Tokiosta matka jatku sitten Nikkoon, mika sijaitsee siina aika vieressa, lojumaan onseneissa (=kuuma lahde) ja temppeleja tutkimaan.

Yhden shinkansen-ajelun jalkeen oltiinkin jo Himejissa (valkonen linna alla), mista jatkettiin Hiroshimaan ja sen viereiseen Miyajimaan. Hiroshiman paanahtavyys oli tietenkin atomipommimuseo, mika oli aika vaikuttava. Melkein kaiken sen paikan infosta ma olin jo dokumenteista saanu, mut paikanpaalla oleminen teki siita paljon todentuntusempaa...
Miyajima on toi alla oleva saari, missa on se iso punanen portti. Se on myos yks niista Japanin Sankeista (3 hienoo luonnonpaikkaa, kts. Taivaansilta), ja olihan se hieno, mut ei se oikein sankeilta nayttany kun oli laskuvesi ja vetta sato... Saas naha jos ma kerkeen sinne viela uusiks paremmalla kelilla.

Loppuaika meni sitten melkein kokonaan Kioton ja Naran temppeleissa, joita riittais pidemmakski aikaa. Ilmeisesti me tultiin just jonkun suuren luokkaretkiviikon aikaan, kun kaikki paikat Kiotossa ja Narassa (niin ja se Miyajima kans) oli taynna koululaisia. Myohemmin kuulin tyokavereilta etta ne tekee aina ala- ja ylaasteen ja lukion viimesella luokalla jonkun kulttuurireissun, ja toukokuu on nakojaan sita aikaa sitte. Ei siella silti ruuhkaa ollu, kun ei todellakaan ollu turistisesonki missaan pain Japania.

Kohta on sitten mun toukokuun matkailuputkikin ohi (viela Sendaihin viikonloppuna), ei tarvikkaan mun puolesta sit vahaan aikaan mihinkaan lahtee, taa saari kun alkaa kummasti nayttaa paremmalta paikalta nyt kun kesa on taalla...

Kiina-raportti

2006-05-23T15:41:00.000+09:00

No niin, nyt toimii taas niinkun pitaakin ja sai kuvatkin laitettua tanne. Ne loytyy perinteikkaasti tuolta alta, 4 kuvaa per paikka, mut ennen sita pieni sanallinen raportti.

Noista matkan varrelta tulleista viesteista saikin aika hyvan kuvan siita reitista mika meilla oli, eli: Hong Kong - Guilin - Xi'an - Shanghai - Peking - Hong Kong, ja siihen loppuun viela lyhyt visiitti Macauhun (sellanen Hong Kongin tapanen entinen Portugalin siirtokunta). Missaan paikassa ei kahta paivaa kauemmin kerrallaan vietetty, mutta kaiken tarkean siella kerkes mun mielesta nakemaan (oli siina nyt enemman aikaa/paikka kun viime vuoden exculla...). Kuvat saa hoitaa kummiski suurimman osan kertomisesta, ma laitan tahan kommentteja parhaista paikoista.

Se hienoin paikka matkan varrella oli sitte Hong Kong, kai ma vaan tykkaan kayda tollasissa kunnon kaupungeissa missa rakennuksetkin on korkeita. Siella oli jotenkin erikoinen ilmapiiri mista ma tykkasin, sellanen sekotus Englantia ja Kiinaa. Englannissa kayneena sielta tunnisti paljon samankaltaisuuksia (liikennemerkkeja jne), mut ei sita kukaan brittikaupungiks sekottais. Nahtavyyksia siella ei leffatahtien katua lukuunottamatta hirveesti ollukkaan, mut ei niita tarvinnukkaan: mukava siella oli vaan kavella ympariinsa ja ihmetella niita rakennuksia.

Guilin ja Xi'an teki myos vaikutuksen. Aika erilaisia paikkoja ne kylla oli: Guilinista loyty upeita, sellasia pitkulaisia kallioita (=hienoja maisemia), ja Xi'anissa oli sita vanhaa silkkitien tunnelmaa. Xi'anhan siis oli sillon joskus silkkitien paatepiste, ja se on onnistuttu hyvin pitamaan vanhan nakosena, kun siella on viela tosi leveet kadut, kaupunginmuurit ja kaikkee. Niin ja tietysti Xi'anista loytyi myos Terracotta-armeija, joka oli hieno nahda, mut jotenkin se ei tuntunu niin erikoiselta kun olis luullu...

Siirtymiset hoidettiin joko junalla tai lentaen (+ se yks minibussi...), tulikin mm tehtya elaman pisin junamatka Pekingista Hong Kongiin (25h), mut ei se mitaan, mukavaahan tuo oli.

Taidankin lopetella tahan kun tuota tekstia on jo kertynyt, huomenna juttua meidan Japanin kiertomatkasta, ja siis lisaa kuvia.

Hong Kong

Juna

Guilin & Yangshou

Xi'an

Shanghai

Peking

Teknisia ongelmia...

2006-05-12T17:27:00.000+09:00

Jahas, ei nyt blogger toimi ihan optimisti tanaan (jostain syysta...), eika kuvat suostu latautumaan blogiin. Sita selvitellessa ja ihan vaan toita tehdessa unohtu itse raporttikin kirjotella, ja nyt on liian myohaista... Pitanee tasta heti/pian lahtee laittamaan kamat kasaan ja lahtee yobussilla Tokioon, missa Jamppa ja iska ehka jo onkin (ainakin matkalla). Etaisyys (varmaankin;)) on tahan asti karsinu kaikki vierailijat pois, eli taa on ensimmainen kerta kun ma saan tanne vieraita Suomesta. Tosi hienoo nahda taas perhetta taalla, saas nahda vielako mun suomi kuulostaa samalta (no ei taalla nyt niin kauaa kuitenkaan oo oltu...). Taitaaki kuulua jo tehtaan kello tuolla jossain, joten runsaan viikon kuluttua sitten myohastyny Kiina-raportti ja ei-niin-myohastyny Japani-raportti (ohjelmassa kaikkea Tokion ja Hiroshiman valilta).

Tien paalla

2006-04-30T21:42:00.000+09:00

Jahas, loyty sitten se nettikin, vaikka oli sellanen tuolla Hong Kongin hostellissa jo, ei vaan ehtiny mitaan tanne laittaa... Ajattelin laitella tanne pari sanaa aina kun netin loytaa, niin ne jotka on kiinnostunut/huolestunut tietaa minne asti on selvitty.=) Mahdolliset tulevat lisaykset tulee tahan samaan merkintaan, edellisten alle.

Ma oon nyt Guilinissa nettikahvilassa, ja toistaseks on pysytty (juuri ja juuri) aikataulussa. Hong Kong nahtiin siina varatussa parissa paivassa, mentiin junalla Guangzhouhun, mista piti sitten ottaa seuraava juna/vastaava kulkuvaline tanne Guiliniin (n. 12h). Noh, varauksessa oli ollu vahan ongelmia, eli meilla ei sellasta ollu, eika me sielta tietenkaan enaa mitaan juna- tai bussilippuja saatu, taalla kun on myos lomat menossa... Pienen saadon (n. 4h) jalkeen loydettiin kuitenkin taksi (pakettiauto jossa oli paikat meille kaikille 7:lle), joka vei meidat tanne samassa ajassa ja halvemmalla kuin juna. Mukavuus oli sit toinen kysymys, naa paikalliset tiet kun on mita on, se kuski kaahas kun mikakin rallikuski ja sen auton jousitus oli aika olematon. Loppujen lopuks siella sai jonkin verran nukuttua ihan pelkasta uupumuksesta varmaankin, eli ihan hyva valinta se sit loppujen lopuks olikin.=) Niille ketka tietaa mika yojayna on (teekkarijuttuja), tuli muuten mieleen et se oli just samana paivana (tai siis yona) 3 vuotta sitte...
Sellasta talla kertaa, huomenna edessa Yangzhou ja siirtyminen Xianiin, juurikin nyt sielta hostellia varaillaan.

Nyt on selvitty jo Xianistakin, terracotta-armeija nahty ja kohta jatketaan Shanghaita kohti. Huomasin muuten etta naa varmaan sensuroi naita blogeja taalla Kiinassa, kun en oo pystyny mistaan kattomaan omia kirjotuksia. Blogiin kirjottaminen sujuu tosin ongelmitta...

Peking ja Kiinan muuri nahty (taas), ja Shanghaikin sujui ongelmitta. Saat on parantunu viime paivina, ja Shanghaissa taivas oli jopa sininen. Huomenna lahto taas Hong Kongiin (22h junareissu) ja tiistaina takas Japaniin. Nakojaan piti aika hyvin taa meidan aikataulu.

Golden Week (Kiinaan!)

2006-04-26T13:20:00.000+09:00

Hyvaa vappua sinne Suomeen (tai missa nyt satuttekaan olemaan) pain vaan, vaikka taalla ei sellasta vietetakaan. Sen sijaan taalla on kasa kaikennakosia entisten keisarien syntymapaivia, luontopaivia, lastenpaivia ja sen sellasia joiden ansiosta ens viikko on kokonaan vapaa. Ne on keksiny sille oman nimenkin, eli Golden Week (ei oo kovin japanilainen nimi, mut taalla lainataan kaikennakosta kokoajan englannista).
Siihen kun lisas viela muutamia omia vapaita niin sai 13 paivaa aikaa lahtee Kiinassa kaymaan. Lahto siis huomenna, mut mun pitaa lahtee talta saarelta jo tanaan ja menna kaverin luo yoks Naraan et ehtii aamulla lentokentalle ajoissa... Blogin kannalta se tarkottaa sita etta paivityksia tulee matkan varrelta jos tulee, ei tieda yhtaan etta millanen nettisaatavuus siina maassa on. Reitiks muodostui lopulta seuraavanlainen, saas nahda et pysytaanko siina: Hong Kong - Guilin - Yangzhou - Xian - Shanghai - Peking - Hong Kong. Semmoset 2 paivaa per paikka tulee siis aikaa vietettya kussakin, ja junamatkailu tullee tutuks. Siita siis lisaa kunhan tuun takas/loydan netin.

Viime viikonlopustakin vois mainita jotain, eli se siis meni tennista pelaillen tyokaverien kanssa Kobessa. En olekaan paljoa tennista tullu pelanneeks (=ei koskaan), mutta ihan ok se tuntui sujuvan. Toisaalta enemman aikaa me siella vietettiin paikallisissa ravintoloissa ja vastaavissa, mutta jonkun verran tuli sentaan urheiltua... Kamera ei sattunu mukaan, joten talla kertaa ei oo kuvia, niita tulee sitten tankin kerran puolesta parin viikon kuluttua.;)

Kiinan valmisteluja

2006-04-19T17:41:00.000+09:00

Viikonlopusta ei mitaan kovin kummosta kerrottavaa olekaan, kun se meni suurilta osin Osakassa shoppaillessa. Piti alunperin menna sinne hakemaan viisumi Kiinaan, mutta kun se matkatoimisto lahettikin sen sitten tanne toihin, niin meni sekin tarkotus... Paatin lahtea kumminkin, kun ei talta saarelta mitaan jarkevaa pysty ostamaan, ja jai siina sunnuntaina aikaa viela nahtavyyksien (Osakan linna) katteluun. Kaikki tarvittava matkaa varten loytyikin, paitsi rahaa, kun tassa maassa sita vaihtaa vaan pankit.

Loytyi siina samalla taas pieni muistutus kotimaasta:

Kyseessa siis leipomo, varustettu japanilaiseen tapaan epamaaraisilla sloganeilla. "Skandinavia Natural Roman":n merkitys ei ihan heti aukee, ja "Best Bread Message" on myos vahan kyseenalainen. Vastaavaa englannin kayttoa nakee taalla kaikkialla, mut sita en kylla tieda etta kuka ulkomailla yhdistaa Skandinavian/Suomen hyvaan leipaan. Ei sielta silti ruisleipaa saanu...

Osakassa oli myos sakurat viela kukassa, ja siella oli myos joku vanha rahapaja jonne oli keratty harvinaisia kirsikkapuita ympari Japania. Sen vieressa oli sopivasti Osakan linna, missa menikin suurin osa sunnuntaita muurilla istuessa, oli sen verran hieno ilma. Ei se nyt niin kovin lampimalta tuntunu, mut menin silti polttamaan naamani jossain valissa...

Sellasta, ens viikolla viime tunnelmat ennen Kiinaan lahtoa, sen jalkeen paivittely meneekin vahan epasaannollisemmaks (kalenteri kohtuu taynna kesakuulle asti).

Miks tyytya yhteen tiehen, kun voi rakentaa nelja paallekkain..?

Hanami

2006-04-12T18:13:00.000+09:00

Viime viikonloppu sujui sitten suunnitelmien mukaisesti hanamin (sita kirsikankukkien katselua) merkeissa. Lauantaina mentiin laheisen pikkukaupungin kukkulan paalle kaverin japaninopettajan jarkkaamaan hanamiiin, ja sunnuntain vastaava oli Tokushiman puistossa paikallisen ulkomaalaisjarjeston kanssa. Kummatkin meni aika saman kaavan mukaan, eli piknikointia kirsikkapuiden alla, eri seurassa vaan. Tuli vahan vappu mieleen (ilman niita heliumpalloja sun muita) siella Tokushiman puistossa (lauantaina oli rauhallisempaa tosin), kun kaikki oli lahteny ulos hanamia varten. Silleen ajattelemalla (=vappu-piknik - rihkama) saakin aika hyvan kuvan siita millasta se oli. Menin sitten tietenkin unohtamaan kameran kotiin sunnuntaina (sielta olis saanu paljon parempia kuvia), mutta lauantailta tuli sentaan jotain otettua.

Saakin oli hyva viikonloppuna, mut heti maanantaina se menikin sitte toiseen suuntaan. Taifuunilta se tuntui (ne oikeet tulee sit loppukesasta) kun aamulla lahti toihin ja koitti pyorailla sita tuulta vastaan. Se meni tosin pahemmaks tiistaina, kun tuulen lisaks viela sato vetta... En oo kylla Suomessa sellasta myrskya nahny, toissaki sai kuunnella tuulen vinkunaa koko paivan. Onneks taalla toissa kaytetaan uniformuja, niin ei tarvinu koko paivaa marissa vaatteissa olla.

Taivaan silta

2006-04-06T12:48:00.000+09:00

Kaytiin viime viikonloppuna Amanohashidatessa (taivaan silta japaniks), joka on yks Japanin kolmesta hienoimmasta nakoalasta (japanilaiset tykkaa tehda TopX -listoja). 4 tuntia ja 4 junanvaihtoa sinne tarvittiin Narasta kasin, mutta oli se sen arvoista, niinkun kuvasta ehka nakee. Nimensa se paikka saa tuosta niemesta (se oli vahasen poikki sielta toisesta paasta), joka tonne oli joidenkin merivirtojen tai vastaavien toimesta syntyny. Merivirtojen siis, koska toi kuvan jarvelta nayttava vesi on todellisuudessa Japaninmeren (saaren pohjoispuolella) rannikkoa.

Itse asiassa toi ylla oleva kuva ei oo "oikeaoppinen" tapa katsoa tota maisemaa, vaan kaikki japanilaiset tekee sen paa jalkojen valissa, mallia nain:

, jollon nakyma nayttaa tallaselta:

Nayttaa "sillalta taivaan yli", eiks ni? Viela sita itekin yllattyy siita mita kaikkee taalta loytyy...=)

Ehdin sunnuntaina kayda viela Osakassa laittamaan viisumiasiat kuntoon Kiinaa varten, kun siihen Golden Weekiin (ja Kiinan-matkaan) on enaa 3 viikkoa. Vahan meinas hankalaa olla oikeen matkatoimiston loytaminen siihen hommaan, mut loyty se sit lopulta. Enaa ei tarvi muuta kun hostelli tai pari varailla ja lopun pitais hoitua paikan paalla. Loppuun viela vahan modernimpaa maisemaa Osakasta, ens viikolla pitais tulla sitten raportti hanamista (se oli sita kirsikankukkien katselua)...

Kevat

2006-03-27T17:56:00.000+09:00

Taalla alkaa paivalampotilat pyoria 15-20 asteen valilla, maanviljelijat on ilmestyny peltojaan auraamaan ja puut (no, suurin osa niista oli kylla vihreina "talvellakin") alkaa heraamaan eloon. Toisin sanoen, taalla alkaa olemaan kevat.
Japanilaisittain se tarkottaa sita, etta kaikki odottaa kirsikankukkien kukkimista, minka pitais tapahtua seuraavan viikon aikana. Tv:ssa pyorii jo kaikennakosia sakura (kirsikankukka) -ennusteita, jotta kaikki tietaa etta millon olis parasta menna niita kattelemaan. Viime vuonna ennuste meni kuulemma vaarin, joten nyt niilla ennustajilla (mitahan ne on? Biologeja varmaan...) on paineita saada se oikein. Sinansa rauhalliselta kuulostava kukkienkatselu (hanami) on kuitenkin (tyo)kaverien kanssa tehtava piknik paikalliseen puistoon, ja mukaan ei kuulemma saken lisaks muuta sitten tarvitakaan. Kuulostaa jotenkin suomalaiselta...

Viime viikonloppu meni kohtuu rauhallisissa merkeissa, kun paatin jaada Tokushimaan pyorimaan Tokion jalkeen. Eihan taalla mitaan vielakaan tapahdu, pitanee varmaan lahtea taas ens viikonlopuks Naraan, kattoo jos siella olis jo kirsikkapuut kukassa...

Alla pari kuvaa kevaisesta Tokushimasta, plus pieni loyto jonka tein paikallisesta supermarketista. Siella oli oikein "imported goods"-hylly, ja nakojaan jotain Suomestakin. Niin joo, lisasin myos pari linkkia tohon oikeelle, eli Vulcanus-ohjelman nettisivut ja Timon ja Samulin blogit.

Tokio

2006-03-22T10:40:00.000+09:00

Valiraportti on nyt annettu ja Tokiostakin selvittiin elossa takasin, tosin pikkasen silmat painaa vielakin. Suurin osa nukkumisesta tuli tehtya manga/nettikahviloissa, ne kun on kapselihotellejakin halvempi "majoitus"muoto. Mut ei se mitaan, ens viikonloppuna voi sitten taas nukkua...

Muuten se reissu (siis ke-ma) menikin sitten odotusten mukaisesti, oli hieno nahda kaikki vulcanuslaiset ja kokeilla taas mita kaikkee Tokiosta loytyy (7 tunnin karaoke...). Varsinaisia nahtavyyksia ei kylla tullu kateltua (kylla ne melkein kaikki ehti jo 4 kuukaudessa nahda), lahinna vanhojen ymparistojen (Shinjuku, Roppongi, Ikebukuro) kiertelyssa meni paivasaika. Yot menikin sitten vahan siella sun taalla... Se valiraporttikin meni nakojaan kohtuu hyvin, koska mut paatettiin lahettaa sinne Sendain workshoppiin (6 hengen "tiimi") EU-keskusta edustamaan... En ollukaan viela sita osaa Japanista nahny tahan mennessa.

Taalla on muuten melkonen kansanjuhla menossa nyt, kun Japani voitti eilen baseballin maailmanmestaruuden. Sinne Suomeen ei valttamatta paljoo oo tasta kuulunu, mut japanilaisille baseball on sama kuin jaakiekko meille, eli talla viikolla ei varmaan paljoo muuta naekaan tvsta kuin erilaisia baseball-juttuja. Mikas siina, ma oon alkanu tykkaamaan siitakin lajista, ja on se ainakin mielenkiintosempaa kuin suomalainen versio...

Laitoin muuten linkin Tokushimasta tohon oikeelle. Ma asun siis Anan-nimisessa paikassa, naytti olevan pari sanaa siitakin laitettu siihen Wikipediaan.
Kuviakin Tokiosta tuli tietty otettua, niita tulee tanne varmaan loppuviikosta.
(EDIT: Kuvat lisatty)

Tokushimaa tutkiessa

2006-03-14T15:21:00.000+09:00

Nakojaan taalla Ananissa elelee myos muita ulkomaalaisia, ja astetta enemman kuin ma luulin. Tama selvisi viime viikonloppuna, kun kavin paikallisella japanin kurssilla kattomassa etta onko siella ketaan. Olihan siella, tusinan verran englannin opettajia ja kiinalaisia (ei tullu kysyttya etta minka takia ne on taalla), jotka on syysta tai toisesta paatyny tanne Ananiin. Hyva tietaa etta taalla on muitakin vastaavia gaijineita, ja eikohan niita tuu nahtya viela myohemminkin.

Toinen loyto viime viikonlopulta oli Tokushiman puisto, joka oli paljon parempi kuin mita ma ajattelin. Vanhan linnan perustuksille vasattu, ja tosi japanilaisen nakonen. Kunhan kevat tasta kohta tulee, niin siella tulee varmaan vietettya joitain iltapaivia vaikka kirjoja lueskellen...

Alkuviikko on menny normaalia kiireisemmissa merkeissa, kun on pitany vasata presentaatio Tokiota varten, mutta se on nyt tehty, ja huomenna ma paasen taas Tokioon. Sielta ei varmaan tuu paljoo blogia kirjoteltua, eli se on ens viikkoon sitte.

Alla kuvissa Tokushiman puiston entranssi, ja Ananista firman lahelta loytyny kalastajakyla.

Final Fantasy XII

2006-03-09T13:14:00.000+09:00

...tulee viikon kuluttua, mutta taalta saa jo kombineista kaikennakosta FF-kraasaa, mm. FFXII Potion -energiajuomaa, mita ma kavin jo eilen puolenyon aikaan metsastamassa (sisainen otaku paas taas irti). Ei ollu muuta vaihtoehtoa, kun ne katoaa hyllyilta parissa tunnissa... Ma onnistuin pari nappaamaan, ja uusia ei kuulemma tuu nakymaan 3 viikkoon.
Tuon ens viikolla tapahtuvan julkasun aikaanhan ma oon sopivasti Tokiossa puolvaliraporttia antamassa, ja paatin ratkasta ensimmaisen yon majotuksen menemalla Bikku Kameran eteen jonottamaan yon ajaks. Eihan tallasta voi Suomessa harrastaa (siella on niin kylmakin), ja kun kerta mahdollisuus on, niin mikas siina. Seuraavan paivan voikin sitten viettaa rauhassa hotellissa nukkuessa...

Ens viikonloppu tulee muuten vihdoinkin vietettya talla saarella, viime kerrasta onkin jo vahan aikaa (6 viikkoa?)... Tarkotus olis menna ottamaan kuvia ens viikon presentaatiota varten ja kattoo jos Tokushimassa pyoris joku hyva leffa (Narnia tuli tanne vihdoinkin). Jos siina samalla vaikka eksyis sita nuorisokeskusta tutkimaan...

Sendai Workshop

2006-03-08T14:44:00.000+09:00

Sain tanaan tietaa, etta meilla on toinenkin workshoppi tan Japanin-reissun aikana, toukokuun 26-27. Sendaissa. Tuli aika puun takaa, ma ajattelin etta ens viikon valiraportin jalkeen ei sitten mitaan virallista EU-Japani puuhaa ookaan... No, on siihen sentaan pari kuukautta viela aikaa, ja ei sinne valita kun 6 tasta meidan porukasta. Se valinta tehdaan ens viikon presentaatioiden perusteella, ja riippuen myos aiheesta josta sa haluut puhua siella workshopissa. Teema onki sitte aika kova...;)
Sen workshopin tavoite on "to highlight the excellence of European engineers/architects who are current Vulcanus students". Siis toisin sanoen yrittaa nayttaa mahdollisimman osaavalta/alykkaalta/ammattimaiselta jne. Presentaatioiden aiheiden pitais mukailla sita teemaa, eli teepa siina nyt sitten presentaatio omasta hyvyydestas...:) Mut ei hataa, ma keksin jo hyvan, vahan epasuoremman aiheen...

Ma en tainnukkaan puhua mitaan siita aiemmasta workshopista, joka siis oli Kiotossa marraskuun puolivalissa (ehka ma laitan siita jotain takautuvasti...). Lyhyesti, se tarkottaa presentaatioiden tekemista japaniks yleisolle, joka koostuu lahinna paikallisten firmojen edustajista. Viimeks siella oli myos Airbusin R&D:n varapomo ja yks Nobel-voittaja (nimi tais unohtua, mut 1976 se sen voitti fysiikasta) houkuttelemassa vakea paikalle. Tarkotus oli sillonkin saada lisaa firmoja tahan ohjelmaan, en tieda onnistuttiinko viimeks... Anyways, ma pidin jo yhden presentaation siella (Galileo-ohjelmasta), joten eikohan taa Sendai-juttukin hoidu, jos mut sinne lahetetaan.

Puolvali

2006-03-01T17:36:00.000+09:00

Nyt on sitten mun Japanin reissun puolvali saavutettu; puol vuotta taalla on oltu, ja saman verran viela jaljella. Enhan ma tassa aamuja laskeskele tai mitaan, huomasin vaan viikonlopun aikana etta tamakin rajapyykki on tulossa. Kylla taalla kauemminkin viela viihtyis...

Sen verran asiat muuttu, etta se uus ranskalainen harjottelija saapu tossa maanantai-iltana. Se asuu samassa kampassa mun kanssa (olis siella tilaa viela kolmannelleki), ja ihan mukava kaveri nayttais olevan. Saas nahda etta miten se parjaa taalla Ananissa, tosin, kun se ei puhu yhtaan japania...

Matkasuunnitelmia

2006-02-27T17:51:00.000+09:00

...taytyis alkaa tekemaan pikkuhiljaa. Golden Weekia varten siis. Talla hetkella parin viikon kiertely Kiinassa (Peking-Hong Kong) nayttais parhaalta vaihtoehdolta, mut pari kaveria saattaa lahtee Vietnamiin, joten ma saatan paatya myos niiden matkaan. No, joitain paivia on viela aikaa miettia, kunhan viikonloppuun mennessa paattaa, niin voi sitten Osakasta metsastaa liput.

Niin ma oon siis menossa taas Osakaan viikonloppuna, vaikka sen piti olla vihdoin se lepailylle pyhitetty Anan/Tokushima-viikonloppu. Mutta eihan sille mitaan mahtanu, kun Fujita on tulossa Tokiosta kaymaan vanhempiensa luona Osakassa, ja nuo Naran kaverit tulee myos tapaamaan jotain Hiroshimasta loytynytta liettualaista, niin paatettiin sitten kaikki menna Kaiyuukan-aluetta (akvaario sun muuta) kattomaan.

Viime viikonlopun lumilautailu sujui muuten odotettua paremmin. Se ei ollu niin vaikeeta kun ma luulin, ja pystyssaki pysy suurimman osan ajasta. Pitanee kokeilla uudelleen sitten kun taas Eurooppaan paasee. Kameraa ei sattunu mukaan, joten ei nyt oo yhtaan kuvia tahan laittaa, mutta eipa se rinne mikaan kummonen ollukkaan alppeihin (tai edes Lapin paikkoihin) verrattuna. Japanilaisena lisana siina vieressa oli kyllakin onsen (kuuma lahde), joka korvas eurooppalaisen after-skin.

Tanaan pitais myos mun kamppaan tulla uus asukas, saas nahda etta tuleeko sielta kreikkalainen vai ranskalainen (toissa pyorii kahdenlaisia huhuja)...

Tokushima

2006-01-17T17:51:00.000+09:00

Viikonloppuna ma paasin vihdoinkin vahan tutkimaan ymparistoa, kun eka viikonloppu meni sairastellessa. Ma en muistanukkaan mainita siita viime kerralla, mut ensimmaisena iltana taalla Ananissa pomo vei mut syomaan yhteen paikalliseen ravintolaan. Hyva paikkahan se oli, paljon kaikkee erilaista japanilaista ruokaa, mut seuraavana aamuna ei olo ollukkaan enaa kovin optimi... Ei se varmaan siita ravintolasta johtunu, kun pomo oli ihan kunnossa, mut joka tapauksessa eka tyopaiva jai valiin ja viikonloppukin meni siina samalla.:(

No, nyt paasi sitte menemaan Tokushimaan asti, jonne paasee junalla kolmessa vartissa. Aika odotusten mukainen sekin oli, elektroniikkaa lukuun ottamatta naytti kaikkee saavan sielta, mut jotenki Tokion jalkeen se ei nayttany kovin kummoselta... Suurimmat loydot oli ulkomaalaiskeskus, josta voi lainata matkaoppaita melkein minne vaan (Suomeen myos), ja leffateatteri, joka oli kylla aika pieni. Kavin Mr&Mrs Smithin kattomassa (noi leffat tulee pikkasen myohassa tanne Japaniin), mut sen kummempaa viihdetta en sielta loytany.

Ananista ma sen sijaan loysin Book Market-nimisen kaupan, joka logiikkaa uhmaten myy kirjojen sijasta mangaa, cd:ta ja konsolipeleja. Ihme paikka, se nayttais olevan auki joka paiva 10-24(!), ja halpakin se on. Ei kylla ymmarra, miten tollanen on taalla landella (on se parempi kun mitaan mita ma Tokiosta loysin), tai miks sen taytyy olla auki puoleenyohon asti... Kaipa niita mangoja sun muita ei vaan pysty odottamaan aamuun asti. Enhan ma siis valita, tulee varmaan itekin kaytya siella viela monta kertaa, pitanee menna sinne joskus 23:n jalkeen, ihan vaan koska ma voin.:)

Kuten yllaolevasta nakyy, taa saari on vahan hiljanen (niin kerroinks ma et tuli saareakin vaihdettua?), joten ma paatin menna ens viikolla Osakassa kaymaan. Se on katevasti tossa toisella puolella merta, ja asemalta menee sinne suora bussi, eli miksikas ei?

Tossa olis viela kuva Ananista, melko sateisena paivana tosin:

Landella

2006-01-11T13:27:00.000+09:00

Ups, tais jaada toi Tokio-vaiheen kirjottelu vahan vahemmalle...
Siella oli sen verran paljon tekemista, ettei blogin kirjotteluun sitten aikaa enaa jaanykkaan. Toi ensimmaiset 4 kuukautta oli siis kielen ja kulttuurin opiskelua, eli 5 tuntia/paiva japania, ja pari kolme kertaa viikossa joku kulttuurivierailu (sumo, kalligrafia, temppeleita, jne). Muu aika kaytettiin sitten suurkaupungin ihmettelyyn ja muiden vulcanuslaisten (meita on 30) kanssa pyorimiseen. Siita jai kateen kymmenisen gigaa kuvia, iso kasa kaikkee hamaraa turhaa tavaraa, joukko uusia eurooppalaisia kavereita (joita voi sitten kayda kattelemassa, kunhan taalta pois paasee), parantunu kielitaito, ja 1 uskomaton kokemus.:)

Mutta...
Kielikurssivaihe on nyt ohi, ja Tokion valot vaihtu Ananin riisipeltoihin. Vajaan viikon ma oon taalla ollu, ja taytyy sanoa, etta aika hiljaselta nayttaa... Pomon lisaks ei oo ainuttakaan gaijinia nakyny, ja must tuntuu ettei niita tuu nakymaankaan. Maaliskuussa tulee kuulemma uus harjottelija Ranskasta, mutta siihen asti tulee varmaan vietettya aika paljon aikaa itsekseen. Eipa siina mitaan, jaapahan aikaa lukemiseen ja muuhun vastaavaan, mihin ei Tokiossa ehtiny (esim bloggaukseen). Suurin shokki taalla oli kyllakin netin puuttuminen kampasta, ja just kun ma meinasin sita skypee alkaa kayttaa... Toissa pystyy hoitamaan kaiken muun tosin, eli eikohan siihenkin totu ennen pitkaa. Tyot nayttaa aika mielenkiintoselta tosin, mut siita lisaa sitte myohemmin, nyt pitais varmaan alkaa kayttaa tyoaikaa johonkin hyodyllisempaan.;)

Alku

2005-09-10T15:13:00.000+09:00

No niin, vihdoinkin sain tän blogin hommattua. Laiska kun olen, niin hankin sen ihan samasta paikasta kuin Samuli (joka väsää omaa blogiaan Unkarin-vuodestaan). Tämä blogi kertoo mun vuodesta Japanissa, joka kuluu kieltä (japania, 4kk) opiskellessa, ja töitä tehdessä (kemian firma, 8kk) osana Vulcanus-ohjelmaa. Lyhyesti, se on EUn tukema työharjoitteluohjelma Japaniin Eurooppalaisille insinöörialojen opiskelijoille, jos haluat tietää lisää mene tänne: http://www.eujapan.com/europe/vulcanus_japan.html. Ensimmäisen viikon postit tulee kaikki myöhässä, koska sain vasta nyt kämpän nettiyhteyden toimimaan, ja paikallisten koneiden avulla kirjottamisesta ei olisi tullut mitään. Tämä posti ei tule sisältämään sen kummempaa, näempähän samalla että osaanko mä käyttää tätä blogia...=)

Brysselin Kick-Off Meeting

2005-09-02T03:34:00.000+09:00

Ennen Japaniin lähtöä meillä oli vielä kokous Brysselissä edellisen vuoden osallistujien kanssa, jotka olivat juuri palanneet Japanista. Samalla se tarkoitti meidän oman Japanin-vuoden alkua, koska tästä ei enää Suomeen palattu. 2 päivää kului Brysselissä aika mukavasti muihin vulcanuslaisiin tutustuessa, varsinkin kun ei itse tarvinut maksaa keskustan majoituksesta mitään... Kokouksissa ei mitään erityisen uutta selvinny, mutta ei se mitään. Kohta pääsee lähtemään jo Japaniin, tarkotus olisi mennä bussilla Brysselistä Pariisiin, josta ANA (All Nippon Airlines) lennättää meidät Tokioon. Siitä lisää myöhemmin, alla muutamia kuvia Brysselistä.

Vulcanuslaisia kokousrakennuksen edessä.

Ja itse kokoushuone, aika huonosta kulmasta tosin. Oikeesti se oli paljon isompi.=)